Actiweb ohjelmisto

Actiweb ohjelmistoon liittyvät käyttäjille tarkoitetut käyttöohjeet.
Huom! Actiweb alustan ohjelmointimanuaalit löytyvät eri hyllystä.

Kirjautuminen

Sisäänkirjautuminen tapahtuu sisäänkirjautumissivulta. Verkkoselaimella navigoidessa voi käyttää joko laiteen lokaalia ip-osoitetta tai verkon yli käyttäen dyndns osoitetta jos sellainen on luotu. Yleisesti ottaen lokaalit ip-osoitteet ovat muotoa 192.168.xx.xxx (Tehdasasetuksilla ip-osoite on 192.168.0.128), mutta varmista laitteen osoite oman verkkosi ylläpitäjältä. Dyndns osoitetta käytettäessä osoite on xxx.dyndns.org, joissain tapauksissa voi tarvita päätteitä kuten :8001, jos kohteessa on enemmän kuin yksi cpu (esim. kohde.dyndns.org:8001 ja kohde.dyndns.org:8002).

Kun olet saapunut kirjautumissivulle voit vaihtaa järjestelmän kielen Languages alasveto-valikosta, tai täytää Username ja Password kentät käyttäjänimellä ja salasanalla ja paina enter tai klikkaa Welcome kirjautuaksesi sisään.

Yläpalkista löytyy nappula jolla pääsee suoraan takaisin CPU:n etusivulle, valikko CPU:n sivuilla navigointiin, kellon aika ja päivämäärä sekä niiden alla millä käyttäjällä olet kirjautunut sisään ja aivan oikeassa laidassa näkyvät aktiiviset ja kuittaamattomat hälytykset.

image-1653638945934.png

Klikkaamalla valikko nappulaa, jossa kuvassa lukee Koti avautuu valikko. Samalla ja aiemmilla tasoilla oleville sivuille voi navigoida helposti klikkaamalla, sitä tasoa osoittavaa nappulaa.

image-1653638954590.png

Tästä valikosta tapahtuu myös uloskirjautuminen. Ensimmäisellä tasolla valikkoa on Kirjaudu-ulos painike josta painamalla pääsee kirjautumaan ulos.

Valikko muodostetaan käyttoliittymäsivujen kansiorakenteen mukaan automaattisesti. Kansiorakenteen sekaan on myös mahdollista lisätä _links -nimisiä tiedostoja, jotka sisältävät JSON -muodossa kustomoituja valikkolinkkejä. Tiedoston tulee sisältää array muodossa lista objekteja. Esimerkiksi {"path":_PATH_,"ref":_REF_} lisää valikkoon polun _PATH_ jota klikkaamalla aukeaa sivu _REF_. _PATH_ lisätään _links tiedoston polkuun _links -nimen tilalle, mutta _REF_ alkaa aina käyttöliittymäsivujen juurihakemistosta. Mikäli bitrouter paketti on asennettu, kohdetiedosto voi osoittaa myös alakeskuksen sivulle. Tällöin linkkiin lisätään URL -parametri "remote" ja keskusksen ID. Ominaisuus on lisätty versioon r3.

Asetukset

Asetus sivulle pääsee käyttämällä yläpalkin navigointi valikkoa ja valitsemalla valikosta Järjestelmä > Laiteasetukset.

Verkkoasetukset laatikossa voi asettaa laitenimen ja vaihtaa ip-osoitteeseen liittyviä asetuksia. Muutokset tallenettaan painamalla Muuta nappia. Jos vaihdoit ip-osoitetta, joudut siirtymään kirjautumis-sivulle uudella ip-osoitteella.

Päiväys ja aika laatikossa voit asettaa NTP serverin ja aikavyöhykkeen josta laite hakee ajan automaattisesti uudelleenkäynnistyksen jälkeen, mikäli laite on yhteydessä verkkoon tai voit asettaa ajan manuaalisesti Aseta aika nappulalla.

Laiteasetukset laatikossa voit tallentaa muutokset tietokantaa Tallenna tietokanta napilla, uudelleenkäynnisttää prosessit Uudelleenkäynnistä ohjelma napilla ja uudelleenkäynistää koko laitteen painamalla Uudelleenkäynnistä laite nappia.

Sovellusohjelmat laatikossa voit avata sivujen ulkonäköä tai toiminnallisuutta mahdollistavan editori Web editori nappulalla, tähän editoriin pääsee myös miltä tahansa sivulta laittamalla URL osoitteen perään &edit (esim. 192.168.1.139/index.php?page=system/settings&edit). Ohjelma editori nappulalla pääsee editoriin jossa voi muokata laitteella olevia ohjelmia. Tee varmuuskopio nappi tekee järjestelmästä painalluksen aikaisen varmuuskopion ja Palauta varmuuskopio palauttaa järjestelmän aikaisemmin tehdyn varmuuskopion tilaan.

image-1653639072112.png

Tietokanta

Tietokanta sivulle pääsee käyttämällä yläpalkin navigointi valikkoa ja valitsemalla Järjestelmä > Tietokanta.

Varsinainen tietokanta löytyy alimman kuplan sisältä. Tietokanta on rakenettu puumuotoiseksi näkymäksi. Klikkaamalla otsikkoa, kuten alarmGroups näkymä avaa kyseisen otsikon alle kaikki sen sisältämät pisteet tai muut sen alla olevat otsikot. Otsikon saa suljettua klikkaamalla sitä otsikkoa, jota käytit sen avaamiseen.

Tietokannassa näkyviä pisteitä voi suodattaa käytämällä Ylimmässä kuplassa olevia suodatus työkaluja. Suodattimet seuraa Actiwebin Data.list() komennon sääntöjä, jotka löytyvät käyttöliittymäohjelmointi dokumentista XXX_TÄHÄN LINKKI TMS. Filter by object name kenttä suodattaa tietokanta pisteet niiden nimen mukaan. Filter by property values suodataa pisteet sille annetun Lua kielisen vertailun mukaan, kuten esimerkiksi annetun (class == 'DO') vertailun mukaan, joka suodattaisi näkyviin vain pisteet joiden luokka on DO. Filter by schema suodataa näkyviin vain tietyn skeeman mukaan luodut pisteet (esimerkiksi AI = Analog input, AO = Analog output).

Keskimmäisestä kuplasta löytyy muita ylläpito toimintoja. View/edit as JSON nappula avaa näkymän, johon koko tietokanta on kopioitu JSON muodossa. Teksti on muokattavaa jolloin voit tehdä muutoksia tietokantaan myös tässä näkymässä, mutta pää asiallisesti sitä on helpompi käyttää esimerkiksi tietokannan varmuuskopionti välineenä kopioimalla teskstin ja tallentamalla sen erilliseen tiedostoon jollekin muulle laitteelle tai usb-tikulle. Import CSV data painikkeella voi tuoda dataa suoraan talukkolaskenta ohjelmasta josta kopiotu teksti on CSV muodossa. Nappi avaa näkymän johon voi liittää kopioitua CSV dataa ja actiweb ohjelmsto automaattisesti tekee tietokantaa halutut muutokset CSV datan perusteella. Tätä voi käyttää esimerkisi pisteiden luomiseen tai olemassa olevien pisteiden muokkaamiseen. Save database nappula tallentaa tietokantaa tehdyt muutokset ja Restart uudelleenkäynnistää ohjelmiston jolloin muutokset asettuvat voimaan.

Alimmasta kuplasta lötytyy muutama toiminto tietokannan lisäksi Expand ja Collapse nappulat avaavat ja sulkevat kaikki otsikot. - all nappula poistaa kaikki näkyvissä olevat pisteet, myös kaikki suljettujen otsikoiden sisällä olevat pisteet. Tästä johtuen mikäli haluaa käyttää tätä ominaisuutta muista käyttää suodatus työkaluja pisteiden rajaukseen jolloin vain suodatukseen sopivat pisteet listataan tietokanta näkymässä. + new nappula luo uuden tietokanta pisteen ennalta määritetyn skeeman mukaan jonka valitset Object type alasvetovalikosta joka löytyy avautuvasta ikkunasta uutta pistettä luodessasi.Object name kenttään kirjoitetaan pisteen nimi. Luotavat pisteet saa eri otsikoiden alle edeltämällä itse pisteen nimen otsikon nimellä ja kautta-viivalla. Otsikoita voi olla allekkain niin monta kuin haluaa, mutta ohjelmoinnin kannalta kannattaa pitää rakenne mahdollisimman yksinkertaisena (esimerkiksi: alarmGroups/groupA tai IV/TK01/tuloPuhallin/I). Tietokanta pisteitä voi poistaa käyttämällä edellä mainittua - all nappulaa tai yksittäisiä pisteitä etsimällä ne tietokannasta ja klikkaamalla - nappulaa jonka jälkeen avautuu vahvistusikkuna poistamisesta. Jos vahvistat poiston, piste poistetaan tietokannasta. Tätä ei kuitenkaan vielä tallenneta pysyvästi, vaan muutokset tietokantaan täytyy tallentaan käyttämällä aiemmin mainittua Save database nappulaa. Tietokannan pisteillä on kolme muutakin toimintoa. + nappula lisää kyseiseen pisteeseen uuden kentän, joko nimeät sen itse tai valitset ennalta määritetyn kentän alasveto valikosta joka löytyy muokkaus ikkunasta. Lisätyt kentät ovat oletukseltaan teksti tyyppisiä eli niihin voi tallentaa vain merkkijonoja mikäli kyseisellä nimellä olevaa kentää ei ole määritetty skeemassa. C nappula kloonaa valitun pisteen ja kloonille annetaan uusi nimi avautuvassa ikkunassa ennen kuin piste lisätään. Ja viimeisinä on R nappula, jolla voi uudelleen nimetä valitun pisteen avautuvassa ikkunassa.

Kenttälaitteista tulevat pisteet voidaan jakaa pistetyyppeihin ja niille on ennalta määritetyt skeemat joiden mukaan tehdään pisteet tietokantaan. Mittauspisteiden skeema on AI, indikointien ja ohjausksien skeemat ovat BI ja BO. Säätöviesteihin käytetään AO skeemaa. MSI (Multi state input) ja MSV (Multi state value) skeemoja käytetään harvoin esimerkiksi 2-nopeus puhaltimissa tai MSV voidaan käyttää vaikkapa IV koneen ohjaukseen ohjelmallisesti. AV skeemaa voi käyttää yleisesti analogisille arvoille tai ohjelmallisena pisteenä arvojen talletukseen. Hälytyksille on oma skeema alarm.

 

image-1653641270491.png

Hälytyslista

Hälytyslista sivulle pääsee käyttällä yläpalkin navigointi valikkoa valitsemalla Hälytykset > Lista tai klikkaamalla yläpalkin oikeassa laidassa näkyvien kuittaamattomien ja aktiivisten hälytyksien lukumäärän kohdalla.

Sivulta listautuu automaattisesti kaikki aktiiviset- ja kuittaamattomat hälytykset. Kuittaa kaikki nappulalla saa kaikki hälytykset kuitattua, mutta aktiiviset hälytykset jäävät tietenkin aktiivisiksi vaikki ne olisikin kuitattu ja löytyvät edelleen listasta, mutta tilaksi jää vain Aktiivinen Kuitattu, Aktiivinen Kuittaamaton sijasta. Vasemalla olevasta Piste kolumnista näkyy missä hälytys piste löytyy tietokannasta ja Kuvaus kolumnissa oleva teksti on asetettu kyseisen tietokanta pisteen description kenttään. Ryhmä kolumni kertoo mihin hälytys ryhmään listatut hälytykset kuuluvat ja Pvm / Kello kolumnit kertovat milloin aktiivinen hälytys on aktivoitunut, mutta kun hälytys poistuu aktiivisesta tilasta, kenttä johon aktivointi aika on kirjattu nollautuu jolloin kuittaamattomissa ei aktiivisissa hälytyksissä aikaa ei ole.

image-1653641415042.png

Tapahtumat

Tapahtuma historiaan pääsee navigoimalla yläpalkin valikolla Järjestelmä > Loki tiedostot > Tapahtumat.

Tältä sivulta löytyy hälytystapahtumat: hälytysten aktivoitumiset ja deaktivoitumiset sekä hälytys viestien lähetykset. Vasemmassa reunassa olevaa alasaveto valikkoa käyttämällä voit valita user tapahtumat, josta löytyy käyttäjiin liittyvät tapahtumat kuten sisään- ja uloskirjautumiset ja muutokset laitteen asetuksiin ja sen tietokantaan. Toisesta alasveto valikosta voi valita kuinka monta tapahtumaa näytetään per sivu ja nuolinäpäpäimiä käyttämällä voi siirtyä sivujen välillä.

image-1653641524024.png

 

Tila

Tila sivulle pääsee navigoimalla Järjestelmä > Tila.

Sivulta löytyy Plc loki johon CPU tulostaa viestejä ohjelmistostaan ja PLC state lista, josta löytyy CPU:lla juoksevat prosessit.

PLC loki näkymään tulee viestejä CPU:lta virhe tilanteissa jos koodia ei pystytä suorittamaan tai esimerkiksi jos ohjelmaan on ohjelmoitu Slc.error() käskyjä.

Keskimmäisestä kuplasta löytyy Tietokannan tallenus nappula ja Uudelleen käynnistys nappula.

PLC state näkymästä löytyy kaikki prosessit joita ajetaan kyseisellä CPU:lla. Name kolumnista löytyy prosessin nimi. Rounds koluminsta löytyy kuinka monta ohjelmakierrosta kyseinen ohjelma on tehnyt edellisin käynnistyksen jälkeen. Runtime koluminsta selviää kuinka kauan yksi ohjelmakierros kestää. Status kolumnista näkee onko prosessi päällä vai seis. Messages koluminsta näkee prosessien viestejä mikäli ne ovat ohjelmoitu palauttamaan jotain.

image-1653642638129.png

Trendit

Pikatrendi sivulle pääsee kun navigoi valikkoa käyttäen Historia > Pikatrendit.

Sivun yläreunasta löytyy näkymän asetukset ja taulukkoon piirretään trendistä kaavio asetuksien mukaan. Vasemmasta reunasta löytyy näkymän aloitus päivämäärä ja kellon aika. Vasempaan kenttän ellon aika ja oikeaan kenttään päivämäärä. Päivämäärän voi asettaa avautuvalla kalenteri ikkunan, mutta kellon aika kirjoitetaan käsin. Oletuksena aika välinä on 1 tunti nykyisestä kellon ajasta taaksepäin. Oikeasta laidasta löytyy trendin lopetus aika. Trendlogs nappi avaa ikkunan josta valitaan mita trendi joukkoa seurataan. Trendbuffers nappi taas avaa ikkunan mistä valitaan halutut pisteet, jotka piiretään näkyviin taulukkoon. Ikkunasta löytyy napit, joilla voi valita kaikki pisteet tai poistaa kaikki valinnat. Pisteet voi myös poimia yksitellen painamalla pisteen nimen vieressä olevaa ruutua jolloin se ruksitaan ja liittyy taulukko näkymään sen jälkeen kun on sulkenut valinta ikkunan painamalla Ok. Napilla jossa on ympäri menevä nuoli päivittää taulukko näkymän uusille asetuksille jos tekee muutoksia sekä nappi kolmella viivalla avaa valikon, josta voi vaihtaa taulukon esitys tapaa.

image-1653643000512.png

Trendien luominen

Uusia trendejä voi luoda Historiatallennuksen asetuksissa(ei toimi tällä hetkellä), johon pääsee navigoimalla Historia > Asetukset. Tai luomalla tietokanta pisteen käyttäen trendlog skeemaa. Asetukset sivulla paina vihreää + nappia, anna pisteelle nimi avautuvassa ikkunassa ja paina OK. Jos piste ei päivity trendiloki listaan päivitä selaimen ikkuna. Listan sarakkeissa voi muuttaa kunkin kentän tietoja klikkaamalla niiden kohdalta. Trendiloki sarakkeesta muutetaan pisteen nimeä teitokannassa. Kuvaus sarake muokkaa trendilokin description kenttää. Tiedosto sarakkeesta muutetaan millä tiedostonimellä trendi on talletettu cpu:n muistiin. Näytemäärä sarakkeessa määritetään tiedoston maksimi näytemäärä ennenkuin vanhimmat tiedot päällekirjoitetaan. Näyteväli määrittää kuinka usein valituista pisteistä otetaan näyte.

image-1653644466253.png

Raportit

Raportti sivulle pääsee navigoimalla valikossa Historia > Raportit.

Show report: pudotusvalikosta löytyy lista raportteja mikäli ne on luotu. Oletuksena Actiweb ei luo raportteja vaan ne pitää erikseen luoda. From date: kentästä valitaan aloitus päivämäärä ja To date: kentästä valitaan loppumis päivä. In mode: Kentässä valitaan missä muodossa raportti näyttää dataa. Mahdollisia muotoja ovat kuukauden päivinä, viikkoina, vuoden kuukausina, vuosina sekä päivän tunteina. Refresh nappi päivittää näkymän jolloin data tulee näkyviin saman tapaisessa muodossa kuin kuvassa. Configure nappi avaa ikkunan jossa voi muokata raportin tietokantapisteen dataSeries kentän tietoja suoraan.

image-1653644948082.png

dispMode kenttästä valitaan millaista arvoa käytetään graafin piirtämiseen. Voidaan käyttää puhdasta arvoa(value), arvon muutoksen määrää(delta) tai summaa(sum?). Jos haluaa voi displayUnit kenttään lisätä missä mittayksikössä arvot halutaan näyttää. footerEnabled kentässä valitaan onko alatunniste käytössä kyseisen arvon seurannalle. footerQuery kentässä määritellään , mitä alatunniste sisältää. Sinne voi lisätä min(seurattavan pisteen miniarvo annetulla ajan jaksolla), max(maksimiarvo), avg(keskiarvo), sum(yhteenlaskettu arvo) Mikäli haluaa useamman näistä näkyviin erottele ne pilkuilla kuten kuvassa. plot kentän valinta päättää tehdäänkö arvoista grrafi vai ei. poinName kentästä valitaan mitä tietokantapistettä seurataan. property kenttään asetetaan mitä kenttää tietokantapisteestä seurataan. title kentässä annetaan piirrettävälle graafille nimi. Jos haluaa useamman pisteen raporttiin voi painaa vihreästä + napista jolloin taulukkoo tulee uusi sarake samoilla kentillä, jotka voi täyttää haluamillaan tiedoilla.

Uuden raportin voi luoda Historia > Asetukset sivulla tai luomalla uuden pisteen tietokantaan käyttäen report skeemaa. Asetukset-sivulla uusi raportti luodaan painamalla vihreää ristiä Raporttiasetukset kuplassa ja antamalla avautuvaan ikkunaan nimen raportille ja painamalla OK nappia (ei toimi tällä hetkellä). Uusi raportti ilmestyy Raporttiasetukset kuplan listaan jossa voi antaa raportille kuvauksen Kuvaus sarakkeessa joka muuttaa tietokanta pisteen description kentän ja Tiedosto sarakkeessa osoitetaan mistä tiedostosta raportti hakee datansa, tämä muuttaa logFileName kenttää. Kyseiseen kenttään voi kirjoittaa quicktrend, mikäli muuta trendiä ei ole luotu. Tämä tarvitaan jotta raportti saisi dataa, muuten se ei toimi.

image-1653644963773.png

Taulukkonäkymä

Tietokannan taulukkonäkymään pääsee navigoimalla yläpalkkia käyttäen Järjestelmä > Taulukkonäkymä.

Sivun ylälaidasta löytyy suodatus työkalut. Näitä Filter by objct name suodataa pisteitä nimen mukaan näkyviin alla olevaan listaan. Filter by property values suodattimella on kaksi kenttää. Ensimmäisessä kentässä voi luoda oman suodattimen lua kielellä ja toisessa kentässä on alasvetovalikko josta löytyy pistetyyppien suodatukset sekä muutamia muita suodatus vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi fyysiset I/O pisteet tai pisteet joiden prioriteetti on asetettu manuuaalille. Ylälaidasta löytyy myls tietokannan talletus nappi, jonka kuva on disketti sekä uudelleen käynnistys nappi, jota merkitään virtanappulan kuvalla.

Kuplan sisältä löytyy muutama toiminto. Sinne suodatuksen jälkeen ilmestyy suodatettuhuin pisteisiin liittyviä kenttiä. Point name kolumni on aina aktiivinen ja description sekä pv kentät saavata kolumnit oletuksena. Eri kenttiä saa näkyviin tai piilotettua klikkaamalla kutakin laatikkoa, jonka jälkeen uusi kolumni kentän nimellä tulee alla olevaan listaan. Lisäksi kuplasta löytyy 3 nappulaa. Reset columns nappula palauttaa alla olevan listan oletus tilaansa, eli palauttaa listan näyttämään edellä mainitut kolme oletuskenttää. CSV nappula avaa ikkunan josta saa suodatetun listan kolumneineen kopioitua csv muodossa, jonka avulla sen voi liittää suoraaan talukkolaskenta ohjelmaan. Nuoli nappula lisää tai vähentää näkyvissä olevien kenttien vaihtoehtoja.

Kuplan alta löytyy kaksi nappulaa ja suodatettu lista. Refresh nappi päivittää listan mikäli on tapahtunut muutoksia sillä välin kun lista on ollut auki. Mass write napilla voi kirjoittaa kaikkien suodatettujen pisteiden kenttiin halutun arvon, avautuvan ikkunan alasvetovalikosta löytyy . Esimerkiksi voi suodataa näkyviin kaiiki BO pisteet (ohjaukset) ja käyttää Mass write toimintoa vaihtamaan kaikkien pisteiden arvon nollasta yhteen. Listassa voi myös muokata yksittäisten kenttien arvoja klikkaamalla niistä. Muutokset tietokantaan eivät tule voimaan mikäli et talleta tietokantaa sekä uudelleenkäynnistä ohjelmia!

image-1653646192167.png

Inline skriptit

Inline skriptit ovat käytännössä pieniä lua funktioita, jotka voi lisätä tietokanta pisteeseen. Tämä tapahtuu luomalla kenttä script haluamallesi pisteelle. Vaikka tätä voisi käyttää kirjoittamaan kokonaisen ohjelman ei se ole kuitenkaan kannattavaa sillä kenttä voi näyttää vain pienen määrän tekstiä, jolloin muokkaamisesta tulee työlästä. Kenttä säilyttää kuitenkin kaikki funktioiden ominaisuudet, joten siinä voi köyttää myös kaikki kirjasto käskyjä, kuten Data.get() haetakseen dataa muista pisteistä. Kun funktio suljetaan return komenolla voi samalla muokata pv kenttää, mikäli antaa return komenolle palautettavan arvon.

image-1653647505001.png

IO profiilit

Väyläliitäntäisille laitteille on mahdollista luoda IO profiili, jossa määritellään, mitä asioita mistäkin rekisteristä tai objektista laitteen väylärajapinnassa löytyy. Kuvaus tehdään XML muodossa, ja yksi tiedosto voi sisältää yhden laitetyypin profiilin.


Kun profiili on luotu, voidaan sitä hyödyntää kahdella eri tavalla:

Ensimmäinen tapa on lisätä laitteita auto-create listaan, jolloin laitetta varten luodaan kaikki väyläliitynnässä (ja profiili tiedostossa) määritellyt pisteet valmiiksi väyläasetuksineen.

Toinen tapa on viitata jossakin tietokantapisteessä lyhenteellä laitteen "kanaviin" tai objekteihin. Se yksinkertaistaa huomattavasti dataSource ja dataTarget kenttien luomista - nämä oikotiet tai lyhenteet ovat muodoltaan huomattavasti helpommin ihmisten luettavissa ja kirjoitettavissa.

image-1653648790524.png


XML-puun muoto:

 

<ioprofile> on kuvauksen juurielementti ja sen sisään tulevat alla olevat tagit

<name> Tämä on profiilin tekninen tunnus, ja tällä nimellä siihen viitataan ohjelmassa.

<description> Vapaamuotoinen kuvaus (esim. dokumentaatiota varten)

<protocol> Protokolla jota käytetään. Tätä tekstiä käytetään protokolla osana kun profiilin pisteille muodostetaan dataSource ja dataTarget kenttiä.

<iodata> Tämä tagi sisältää laitteen objektit, kanavat - tai tavallaan tietokantapisteet. Tämän tagin alle lisätään yksi tagi per laitteen io-datapiste - eli modbus rajapinnan tapauksessa yksi tagi olisi tavallisesti modbus rekisteri.
IO data tagin nimeä käytetään myös io-datapisteen tai kanavan nimenä, jolla siihen viitataan mikäli kanavalle ei ole määritelty alias tagia. Jokaiselle kanavalle voidaan määritellä seuraavat attribuutit,

dir arvo joko "in" jolloin kanavasta tehdään source, "out" jolloin kanavasta tehdään target, tai "both" tai "mixed" jolloin kanavalla on molemmat (oletus).

autocreate määrittää luodaanko datapisteelle tietokantapiste automaattisesti vai ei. Arvo joko "true" tai "false", ja false on oletus arvo. Tämän sisään voidaan luoda seuraavat tagit kuvaamaan io-datapistettä:

<alias> Nimi jolla kanavaan viitataan, mikäli haluttu nimi EI ole sallitty XML elementin nimi. Tämä nimi korvaa quick URL:eissa elementin nimen ja vain yksi alias sallitty. t.s. viimeinen alias elementti XML dokumenttia lukiessa jää voimaan.

<ioparams> Tämän alle tulevat dataSource/Target kentän URL osan skaalaus parametrit muodossa <parametri>arvo</parametri

<pointschema> Kertoo mitä scheemaa käytetään tietokantapistettä luotaessa autocreate ohjelmassa.

<url> Tämä on dataSource ja -Target kentän URL:n loppuosa, joka tulee väyläosoitteen jälkeen. Kertoo usein rekisterityypin tai rekisterin/tietueen numeron. Modbus:n tapauksessa muoto on "rekisteriTyyppi/rekisterinNumero".

<initdata> Jos pisteet luodaan automaattisesti, tämän tagin alla määritellään luodun pisteen kenttien alkuarvot (jos niiden halutaan olevan muuta kuin oletukset).

<terminals> Tässä kentässä voidaan kertoa dokumentaatiota varten, mitkä liittimet liittyvät tähän datapisteeseen.

Kun laitteesta ja sen väylärajapinnasta on olemassa profiilitiedosto, voidaan sen yhteydessä käyttää lyhennettyä "io://" alkuista dataSource ja dataTarget URL muotoa. Käytämme kuvassa olevaa esimerkkiä modbus väylän kautta liitettävästä laitteesta, jossa on 1 kpl DI kanavia. Pisteen dataSource kenttään voidaan kirjoittaa seuraava URL jolla kanavan tila voidaan lukea pisteen raw ja pv kenttiin:

io://modbus1/example/10/DI1

Jossa:
modbus1 tarkoittaa sellaista modbus porttia, jonka alias kentän arvoksi on määritetty "modbus1" (tämä on järjestelmän oletus modbus portti).
example on käytettävän ioprofiilin nimi
10 on väyläosoite, tässä tapauksessa laitteen modbus-osoite.
DI1 tämä on viittaus profiilin <iodata> osiosta löytyvään tagiin, josta halutun kanava tai io-datapisteen kuvaus löytyy.

Näitä lyhennettyjä URL:eja voi käyttää kaikkien sellaisten laitteiden yhteydessä, joista on saatavilla io-profiili.

URL parametrit

DataSource ja dataTarget kenttiin annetaan URL muotoinen kuvaus siitä, millä tavalla pisteen arvo halutaan lukea jostakin ulkoisesta tietolähteestä, tai millä tavoin pisteen arvo halutaan kirjoittaa johonkin ulkoiseen kohteeseen. Edellä mainittu ulkoinen kohde voi olla jokin kenttäväylä, web-sivusto tai tiedosto. Suurin osa dataSource ja dataTarget protokollista tukee seuraavia yleisiä URL parametreja.

?scale=0.1     skaalaa luetun raw arvon annetulla kertoimella.

?offset=     Tekee skaalattuun arvoon suuntaissiirtoa

?invert=1    Tällä parametrilla käännetään tavallisimmin DI tai DO pisteen polariteetti, mutta sillä voidaan tehdä myös muuta. Invert parametri toimii niin, että väylältä luettu arvo vähennetään invert parametrin arvosta.Digitaali pisteen polariteetin saa käännettyä antamalla "invert=1"

?bitmask=     Tällä parametrilla voi antaa maskin, jonka avulla valitaan vain halutut bitit raw arvosta. Käytännössä suorittaa binäärisen AND operaation RAW datan ja tämän maskin välillä.

?datatype=     Määrittää missä muodossa luettu RAW arvo tulee tulkita. Mahdollisia tyyppejä: int16, uint16, int32, uint32, float32

?x1=0&y1=0..x32=100&y32=100     Inline muunnostaulukko joka voidaan antaa dataSource tai dataTarget URL:ssa. Käyrän taittopisteet annetaan koordinaatteina URL parametreissa, jotak ovat nimeltään muotoa "x1", "y1", x2 ja "y2". Pisteitä voi olla enimmillään 32 kpl,  ja ne on nimettävä juoskevasti 1:stä lähtien. Raakadatan arvo on annettu X akselissa, ja vastaava skaalattu arvo y akselilla. Ero on tärkeätä huomata dataTargetissa, jolloin taulukkoa käytetään tavallaan takaperin - eli pisteen pv sijoitetaan          x-akselille, ja väylään lähetettävä data luetaan y akselilta. Tällöin samaa taulukkoa voidaan käyttää sekä sourcessa että targetissa.

?rejecthi     Raja-arvo, jota suuremmat (skaalatut) arvot hylätään, eli pisteen pv ei muutu.

?rejectlo     Raja-arvo jota pienemmät (skaalatut) arvot hylätään, eli pisteen pv ei muutu.

?hilimit     Ylin arvo jonka skaalattu arvo voi saada - eli rajoittaa pv:n maksimia. Arvoa ei hylätä, mutta se rajoitetaan.

?lolimit     Alin arvo jonka skaalattu arvo voi saada - eli rajoittaa pv:n minimiä. Arvoa ei hylätä, mutta se rajoitetaan.

?damping     Luo pisteen pv arvoon vaimennusta, eli käytönnössä tässä parametrissa voi antaa vaimennuksen aikavakion (lambda), aikayksikkönä funktiokutsut - jos kutsutaan kerran sekunnissa, aikavakion yksikkö on sekunti.

?precision     Pisteen tarkkuus. Arvo 0.001 tarkoittaa että piste näytetään 3 desimaalin tarkkuudella, ja tarkkuun 10 että arvo pyöristetään lähimpään kymmeneen.

?curve     Pisteen skaalaukseen voi käyttää tällä parametrilla hvac kirjaston hvacCurve tyyppisiä pisteitä. Käyttö tapahtuu niin, että halutun hvacCurve pisteen nimi annetaan URL:ssä ?curve=hvacCurvePisteenNimi HUOM! Toimii VAIN dataSource URL:issa (ei dataTarget). HUOM, Muutos! Tämä toimii myös luomalla pisteeseen "curve" niminen kenttä, ja antamalla sen arvoksi haluttu skaalaus taulukko.

?select     Jos RAW data on "table" muotoinen, tällä parametrilla voi valita taulukosta haluamansa solun, antamalla select parametrilla oikean muotoisen polun haluttuun arvoon. Polussa voi käyttää . ja [] syntaksia.

Esim. RAW data on

{status="OK", data={pv={10, 20, 30, 40, 50}, description="My data"}}

voi pv kentän kolmannen rivin osoittaa select parametrilla:

 ?select=data.pv[3]

HUOM! Vain toimii vain dataSource kentissä

Applikaatiot

Applikaatiotuki on tarkoitettu eristämään alusta sekä asiakas-, urakoitsija- ja kohdekohtaiset tiedostot toisistaan kaikissa 22.4.2021 jälkeen tehdyissä deb -paketeissa. Tämän jälkeen /opt/apps -kansion ulkopuolella säilytettään ainoastaan kohteen uniikit tiedostot, ja muut tuodaan symbolisina linkkeinä latauslistan mukaan applikaatioista. Uuden applikaation luominen ja liittäminen järjestelmään tapahtuu seuraavalla tavalla:

Työvaiheet

Mahdollisia virhetilanteita