Skip to main content

Sovellusohjelmat

Sovellusohjelma ja tehtävä ovat tässä dokumentissa oikeastaan synonyymejä. Käyttäjän kannalta sovellusohjelma sisältää lua koodin lisäksi myös mm. käyttöliittymän grafiikkasivut, joita ei käsitellä tässä dokumentissa. 

Tehtävien eli task:ien luominen

Mikäli käytetään vakio versiota käynnistys skriptistä, on tehtävien luominen järjestelmään hyvin helppoa, sillä käynnistys skripti etsii kaikki ”.lua” -päätteiset tiedostot /opt/slc/prg/run/ hakemistosta, ja käynnistää jokaisen niistä omana tehtävänään. Mikäli jossakin yhteydessä on tärkeätä hallita näiden ohjelmien käynnistysjärjestystä, se voidaan tehdä nimeämällä ohjelmatiedostot sopivasti. Järjestelmä nimittäin ensiksi hakee kaikkien hakemistossa sijaitsevien tiedostojen nimet, järjestää ne aakkosjärjestykseen – tai oikeastaan numerojärjestykseen ASCII merkistötaulukon mukaisesti pienimmästä suurimpaa. Näin ollen antamalla tiedostonimille alkuliitteet vaikkapa 01 .. 99 saadaan ohjelmien käynnistysjärjestys halutuksi. Esimerkin tapauksessa tiedosto joka alkaa 01 ladataan ja suoritetaan ensimmäisenä, ja tiedosto joka alkaa 99 ladataan viimeisenä.

Actiweb laitteen /opt/slc/prg/run/ hakemisto Kuvassa on näkyvissä Actiweb laitteen /opt/slc/prg/run/ hakemistossa olevat automaattisesti käynnistyvät autorun ohjelmat.

Kuten sanottua, uusia task:eja eli tehtäviä on mahdollista luodaan lisäämällä uusi ”.lua”-päätteinen tiedosto /opt/slc/prg/run/-hakemistoon. Kun tällainen automaattisesti käynnistettäv ohjelma ladataan, ja järjestelmä luo siitä taskin, annetaan sille aluksi seuraavat oletusasetukset: 

• Suoritusväli 1000 ms
• Ajoitustapa cyclic (eli suorituskertojen välillä odotetaan 1000 ms)
• Nimi on tiedoston nimi

Näitä oletusarvoja on mahdollista muuttaa Slc kirjaston kutsuilla Slc.setTaskName (), Slc.setSchedule (), Slc.setTiming (). Tätä hakemistoa kutsutaan lyhyesti autorun hakemistoksi.

Latausprosessi toimii siten, että ensiksi kääntäjä lataa ja kääntää autorun-hakemistossa olevan lähdekooditiedoston. Mikäli kyseinen tiedosto viittaa muihintiedostoihin esimerkiksi ”require” käskyllä, ne ladataan ja käännetään samalla hetkellä kun kääntäjä törmää näihin viittauksiin. Alkuperäisen tiedoston kääntäminen jatkuu kun viitattu tiedosto on käsitelty. 

Kun tiedosto on käännetty tavukoodiksi laitteen muistiin, se suoritetaan kokonaisuudessaan yhden kerran. Tämän jälkeen käynnistyy varsineinen ajoitettu suoritussykli, jossa actiweb ohjelmisto kutsuu asetetulla suoritusvälillä ohjelman niin sanottua pääfunktiota. Autorun hakemistosta käynnistetyillä ohjelmilla se on aina nimeltään ”main”. Tämä nimitys mukailee monia ohjelmointikieliä kuten C, C++, Java tai C#. 

Tämä suoritustapa tarkoittaa sitä, että pääfunktion ulkopuolinen ohjelmakoodi suoritetaan yhden kerran käännösvaiheen jälkeen, eli siellä voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisia alustukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten määrittää asetuksia tai globaaleita muuttujia. 

Alla on esimerkki hyvin yksinkertaisesta Lua kielisestä sovellusohjelmasta, joka antaa hälytyksen mikäli mittaus ylittää raja-arvon. Ohjelma olettaa että pistetietokannassa on olemassa ”TE20” ja ”TE20_HI_AL” nimiset tietokantapisteet.

Esimerkki 1:    
/opt/slc/prg/run/example1.lua

Slc.setSchedule (”periodic”)
Slc.setTiming (1000)
Slc.setTaskName (”simpleAlarmTask”)

function main()
	local m = Data.getReal (”TE20.pv”)
	local hilimit = Data.getReal (”TE20.hi”)
	local hyst = 0.5
	if m > hilimit then
		Data.set (”TE20_HI_AL.pv”, 1)
	elseif m < (hilimit - hyst) then
		Data.set (”TE20_HI_AL.pv”, 0)
	end
end

Yllä oleva ohjelma käynnistyy siis automaattisesti omaksi prosessikseen kun tiedosto on luotu, ja näkyy siten myös käyttöliittymässä system→setting -sivun alaosan tehtävälistassa. Tuossa listassa näytetään Slc.setTaskName () kutsulla asetettu nimi.

On hyvä ymmärtää kuinka lua tiedostostot ladataan ja suoritetaan. Koska lua on käyttäjän kannalta tulkattu kieli, näyttää tilanne siltä että sovellusohjelmat (ja muutkin komennot) suoritetaan suoraan tekstitiedostosta tai komentiriviltä, joka on täysin poikkeavata esimerkiksi C-kieleen verrattuna. Todellisuudessa lua-koodi käännetään samalla hetkellä kun käyttäjä pyytää koneelta että lähdekooditiedosto ajetaan. Tiedosto käydään lävitse, ja mikäli siinä ei ole syntaksi-virheitä, siitä tehdään RAM muistiin niin sanottu tavukoodi ”möhkäle” - eli chunk. Tavallisesti tätä tavukoodikäännöstä ei kirjoiteta levylle. Tämän jälkeen perinteisen lua (tai python) ympäristön tapauksessa  tulkki ryhtyy sitten suorittamaan tätä tavukoodia, ja osa virheistä paljastuu vasta tässä vaiheessa. Slc engine käyttää kuitenkin lua ohjelmien suorittamiseen niin sanottua JIT kääntäjää, jolloin tavukoodi käännetäänkin suoraan natiiviksi konekieliseksi ohjelmakoodiksi, jonka prosessori sitten suorittaa. Teoriassa ohjelman kääntäminen kestää tässä tapauksessa hieman kauemmin, mutta toisaalta, ohjelmakoodin suorittaminen on hyvin nopeata.

 

Funktiot ja globaalit muuttujat

Alla olevassa esimerkissä näytetään muutama hieman edistyneempi rakenne.

Esimerkki 2:
/opt/slc/prg/run/example2.lua

Slc.setSchedule (”periodic”)
Slc.setTiming (1000)
Slc.setTaskName (”mySecondTask”)

counter = 0

function inc(i)
	return i+1
end

function main()
	counter = inc(counter)
	Slc.echo (”Round ”.. counter )
end
Back to top